lauantai 28. lokakuuta 2017

Susiraja - este- ja valjakkovalmennus

Fiktion Kalmia ”Kaali” – estevalmennus
Olin saapunut tallille hieman ajoissa ja huomasin kentän olevan tyhjä, joten suuntasin suoraan sinne ja aloitin radan rakentamisen.
Ensimmäisenä laitoin suoralle linjalle, pitkän sivun sisäpuolelle kaksi pystyä, joilta oli tarkoitus mennä kohti lyhyttä sivua ja ennen kulmaa kääntyä suhteellisen tiukasti vasemmalle okserille, mistä jatkettiin loivasti oikealle kaartaen ensimmäiselle sarjalle. Sarjan ensimmäinen este oli pysty ja toinen okseri. Okserin jälkeen ratsastettiin lyhyelle sivulle ja kulman jälkeen koko rata leikkaa-uralla oli ensin alkupäässä pysty, jonka alla vesimatto ja loppupäässä ihan simppeli pysty.
Pystyltä kaarrettiin vasemmalle ja sieltä löytyi toisen pitkän sivun sisäpuolelta toinen sarja, jossa ensimmäinen osa oli okseri ja toinen pysty. Tämän jälkeen vielä pikkumutka lyhyellä sivulla, josta puolesta välistä kaartaen vasemmalle pystyn yli pitkälle sivulle ja sieltä viimeisen pystyn yli.

Radan rakentamisen aikana ratsukkokin oli saapunut kentälle ja oli juuri alkuverryttelyjen loppupuolella. Ratsastaja kertoili tammasta jonkun verran, minkä keskittymiseltään ehti ja käskin heitä aloittaa hyppäämisen. Ensin laitoin ratsukon hyppäämään rataa osissa ja katsoin samalla ratsukon työskentelyä.
”Anna sille vähän enemmän tilaa hypätä, niin se pääsee vähän paremmin venymään siinä okserilla”, huikkasin. Toisella kerralla ratsastaja uskalsi antaa vähän enemmän ohjaa tammalle, jolloin se venyi esteen yli erinomaisesti käyttäen selkäänsä juuri oikein.

Käytiin vielä kertaalleen läpi esteiden järjestys, jonka jälkeen ratsukko alkoi hyppäämään rataa kokonaisena. Nyt kun tamma sai tarpeeksi tilaa hyppyihinsä ja ratsastaja ei yrittänyt liikaa sitä jarrutella, kaikki sujui oikein kivasti. Pari puomia tuli vielä alas, kun ratsastaja meinasi hieman jäädä hypyissä jälkeen, mutta pienellä parilla ponnistuspuomilla sekin saatiin ratkaistua.
Vesiesteelläkin Kaali hyppäsi reippaasti ja siitä huomasi, kuinka se rakasti hyppäämistä! Ratsastajakin toimi tamman kanssa hyvin yhteen varsinkin sen jälkeen, kun saatiin turha rajoittaminen pois. Rata sujui loppuvaiheessa todella hyvin ja useamman onnistuneen suorituksen jälkeen ratsukko aloitti loppuverkat.

Fiktion Kalmia ”Kaali” – valjakkovalmennus
Toissa päivänä valmensin Kaalia esteiden muodossa, mutta tänään oli tarkoitus vaihtaa lajia ja treenata hieman valjakkoajoa. Kaali ilmestyi kärryineen ja ohjastajineen kentälle ja ohjastaja kertoi heidän käyneen maastossa lämmittelemässä, joten päästiin saman tien hommiin. Toki ensin täytyi tehdä pieni tehtävärata, joten hain kartioita ja tein niistä seitsemän porttia kentälle.

Aloitimme ensin käynnissä, jolloin valjakko sai tuntumaa tehtäviin ja ohjastajakin pystyi katsomaan sopivat tiet heille.  Hieman muokkasin vielä porttien leveyttä, jotta tehtävä ei aluksi olisi niin vaikea. Käynnissä valjakko suoriutui hyvin, joten päätettiin melko nopeasti siirtyä raviin.
Ravissakin valjakko suoriutui tehtävästä hyvin, joten päädyimme hieman kaventamaan portteja, jolloin saataisiin haastetta tehtävään.


Päätin vielä lisätä porttien lisäksi puomeista tehtyjä kulmatehtäviä, jotta ei homma kävisi aivan tylsäksi. Aluksi meinasi mennä käännökset huti ja kulmatehtävät vaativat useamman toiston, että ne saatiin sujumaan. Toki groomia ei tällä hetkellä ollut matkassa, mutta silti niistä selvittiin loppujen lopuksi hyvin. Kaali kuunteli ohjastajaansa erinomaisesti ja raviosuuden loppua kohden tehtävät alkoivat sujua koko ajan paremmin ja paremmin. Toki aiemmin sattui muutama kartion yliajo, mutta kukaan ei ole täydellinen!

Lopuksi valjakko halusi vielä suorittaa radan ilman kulmatehtäviä laukassa, joten ei kun hommiin! Aluksi Kaali meinasi olla vähän turhan vauhdikas, jonka takia kartiot ottivat osumaa, mutta ohjastaja sai kuitenkin hevosen hallintaansa ja kuunteli erittäin hyvin ohjeitani, jolloin saatiin osumat nollaan. Laukkaa varten olin toki leventänyt portit, jotta tehtävä ei olisi liian haastava.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Susiraja - koulu- ja estevalmennuksia

Kalvia ”Kölvi” - kouluvalmennus
Jälleen kerran olin ajamassa kohti Susirajaa ja tiedossa oli muutamia valmennuksia. Muita en ollutkaan valmentanut vähään aikaan, paitsi susirajalaisia, mutta heitä on kyllä todella mukava valmentaa, kun löytyy erilaisia hevosia valmennettavaksi.
Tallin parkkipaikalla nappasin paksumman takkini takapenkiltä ja lähdin kävelemään kohti kenttää, missä ratsukko olikin jo lämmittelemässä.
Tein kartioista keskelle kenttää portin, jotta siinä pystyi tekemään kaarron radan poikki. Tällä kohdalla tultaisiin keskittymään hevosen suoruuteen ja kentän päissä sitten tehtäisiin pääty-ympyrät. Kaarrosta voisi myös lähteä joko oikealle tai vasemmalle ja kulmat tulisi joka vaiheessa ratsastaa kunnolla.
Tehtävä aloitettiin käynnissä, jotta saatiin vähän tuntumaa asiaan ja kulmissa painotin ratsastamaan hevosen syvälle kulmaan.
”Vähän sisäpohkeella autat sitä pysymään siellä kulmassa. Kokeileppa pysäyttää se. Onko se suora vai meneekö kulman muotoisesti?” Höpisin ratsastajalle, joka kertoi hevosen olevan kulman muotoisesti, jolloin kehuin ja käskin jatkaa matkaa.
”Ulko-ohjalla nyt vähän suoristat sitä, noin!” neuvoin kaarrossa. Kölvi työskenteli hyvin ratsastajansa kanssa, mutta välillä meinasi vähän ylisuorittaa, joka kuitenkin korjautui pienillä avuilla.
Ravissa tehtävä sujui erittäin hyvin ja ratsukon yhteistyö oli saumatonta. Ratsukko pääsi ratsastamaan syvälle kulmiin, pääty-ympyröillä taipuminen oli erittäin hyvää molempiin suuntiin ja suoruuskin oli kaarrossa erittäin hyvä!
Muutamien toistojen jälkeen käskin nostaa laukan ennen uran kulmia ja tekemään pääty-ympyrän laukassa, sekä siirtymään laukasta raviin ympyrältä tulon ja kulman jälkeen. Siirtymät olivat tarkkoja ja hevonen pysyi rentona, sekä peräänannossa siirtymienkin jälkeen.
Kaiken kaikkiaan ratsukon yhteistyö sujui erinomaisesti ja heitä oli erittäin miellyttävä valmentaa, kun neuvot otettiin vastaan hyvin ja niitä oikeasti kuunneltiin.

Sarkasmin Ärräpää ”Ämpäri” - estevalmennus
Tänään pääsin valmentamaan Ämpäriä ratsastajansa kanssa ensimmäistä kertaa ja tarkoituksena oli treenata esteitä ja samalla esteiden välillä laukanvaihtoa.
Raahasin kentälle kahdeksan tolppaa ja kahdeksan puomia, jotta sain tehtyä pituushalkaisijalle neljä estettä poikittain, eli esteille tultiin aina pitkän sivun kautta. Ensimmäinen ja viimeinen este olivat lähes lyhyellä uralla, mutta jäi kuitenkin sen verran väliä, että ne pääsi kiertämään vielä esteen ja aidan välistä.
Tehtävässä oli tarkoituksena keskittyä suhteellisen tiukkoihin teihin, vaikka ne Ämpärille vaikuttavatkin vähän haastavia olevan ja samalla myös myötälaukkaan, koska jokaisella esteellä laukan joutui vaihtamaan.
Ratsukko lämmitteli itsenäisesti sileällä ja sillä aikaa laitoin ensimmäiseksi 40 senttiset ristikot, joilla pystyttiin aloittamaan lämmittely myös esteillä.
Käskin ratsastajaa aloittamaan esteille tulon, mutta niin että otettaisiin ensin vain ensimmäinen ja kolmas este, jotta ei heti aloitettaisi lyhyemmällä tiellä ja ratsukko saisi tuntumaa esteille. Kuten minulle oli kerrottu, Ämpäri oli hyvin laiska jalkojensa suhteen ainakin näillä matalammilla esteillä.
Korottelin esteitä pikkuhiljaa ja muutin esteet ristikosta pystyiksi, jolloin sain laitettua myös ponnistuspuomin. Ratsastaja osasi ratsastaa hevostaan hyvin ja hypyt onnistuivat suurimmaksi osaksi hyvin, vaikka edelleen oli havaittavissa laiskuutta Ämpärin jalkojen suhteen. Otettiin myös kaikki esteet mukaan, joten esteiden välikin lyheni. Ämpäri kuitenkin pysyi suhteellisen hyvässä rytmissä ja suoriutui esteistä suurimmaksi osaksi puhtaasti. Toki muutamia pudotuksia tuli, mutta ikinä ei voi olla täydellinen ja ei tarvitsekaan. Laukkakin saatiin hyvin pysymään myötälaukkana koko ajan, kun ratsastaja antoi selkeät avut hevoselle, jolloin se tiesi esteeltä laskeutuessaan, kumpaa laukkaa edettiin.

Sarkasmin Ärräpää ”Ämpäri” - estevalmennus
Toissa päivänä oli pieniä tarkkuusharjoituksia ja tänään oli tarkoituksena sitten tehdä jonkin sortin ratatreeniä. Ratsukko lämmitteli jälleen kerran itsenäisesti ja sillä välin minä rakensin radan. Kasasin kentälle kuusi estettä, joista kaksi hypättäisiin molempiin suuntiin. Radalta löytyi niin pystyjä, kuin okseri ja trippelikin. Aluksi esteet toki olivat matalia ihan lämmittelyn kannalta, mutta kyllä niitä pikkuhiljaa koroteltaisiin!
Aloitimme ihan parilla esteellä, jotta ratsukko sai taas tuntumaa esteisiin ja lisäiltiin sitten vähitellen esteitä mukaan, jotta päästäisiin hyppäämään kaikki esteet ratana.
Ämpäri eteni tasaista vauhtia, mutta laukka olisi saanut olla matkaa voittavampi ja eteneminen pikkuisen nopeampaa. Välillä näytti, että hevonen suunnitteli jäävänsä levitoimaan esteen ylle, mutta loogisesti sieltä kuitenkin joka kerta alas tultiin. Ratsastaja sai myös hieman lisää vauhtia oriin, kun muistutti hieman raipalla pohkeiden tarkoitusta.
Hieman oli hyppykohdat turhan kaukana, mutta nekin ratsastaja sai korjattua, kun asiasta huomautin. Ämpäri kuunteli ratsastajaansa hyvin ja jalatkin olivat nyt hieman paremmin mukana kuin aiemmin. Esteiden korkeuden noustessa alkoi ne jalatkin löytymään suht hyvin mukaan, eikä puomit tippuneet yhtä monesti kuin toissa päivänä.
”Väärä laukka. Tee voltti ja vaihda se”, huikkasin ja ratsukko teki työtä käskettyä. Heidän yhteistyönsä todellakin toimi, vaikka Ämpäri ei erityisemmin näköjään esteistä välittänyt. Se kuitenkin suoriutui radasta hyvin ja maksimikorkeudella jäi pudotuksetkin kokonaan unholaan. Käskin tulemaan vielä kerran ja sen jälkeen ratsukko sai aloittaa loppuravit ja -käynnit.



Lapinleimu “Leuku” – kouluvalmennus
Ämpärin valmennuksen jälkeen tuli Leuku ratsastajineen kentälle ja aloitti lämmittelyt. Siinä olikin sitten sopiva väli kerätä estetolpat ja puomit pois, sekä viedä ne varastoon. Seurailin sivusilmällä ratsukon työskentelyä, joka näytti erittäin mukavalta, vaikka Leuku vähän hapannaamalta näyttikin koko ajan.
Aloitettiin valmennus väistöillä, joihin Leuku taipui kyllä ihan hyvin ja väistöjen jälkeen lisättiin päätyihin pääty-ympyrät, joilla tuli väistättää takapää ympyrän ulkopuolelle.
”Ootteko te suorassa? Voisinko mä taputella tästä sua hartelle pitäen kädet suorassa ja ilman, et kääntysin?” kysyin ratsastajalta.
”No ei me olla”, ratsastaja naurahti. Ratsastaja pidätti hieman vasemmasta ohjasta ja piti etupohjetta hieman edessä, jotta Leuku ei pääsisi puskemaan etuosaansa kohti uraa.
”Noin! Nyt te ootte suorassa!” kehaisin.
Ravissakin väistöt sujuivat ja ratsukko pysyi tällä kertaa suorassa. Pääty-ympyröille lisäsin muutaman ravikerran jälkeen laukannoston ympyrän loppuun. Ratsastaja käsitteli hevosta nätisti ja pienin avuin, joihin Leuku reagoi erittäin hyvin ja kyseenalaistamatta.
Käskin ratsukkoa vaihtamaan suunnan ja otettiin muutama toisto käynnissä samaa tehtävää, jonka jälkeen oli aika siirtyä raviin. Ravissa meinasi taas suoruus väistössä alkaa häviämään, mutta ratsastaja ehti korjata asian ennen kuin edes asiasta huomautin.
Laukannostot olivat täsmällisiä ja laukka nousi heti ilman turhaa ravikiihdyttelyä.

Eihän Leuku mikään liikejumala ole, mutta sen työmoraalin näki erittäin selvästi, kun hevonen teki parhaimpansa suoriutuakseen tehtävistä ja varsinkin laukka näytti erittäin miellyttävältä, eikä se näyttänyt välittävän ratsastajan parista epäselvästä avusta, mikä on erittäin hyvä!