i. Jos olet ikinä seurannut sarjaa Rick&Morty, niin
siitä saa jo hyvän kuvan Rickest Rickistä. Ori on luonteeltaan ailahteleva, outo ja jopa
ärsyttävä, jonka takia sen kasvattaja Jay Hallsield luopui ajatuksesta myydä
poni ja kisasi sillä itse valjakkoajossa vaativalla tasolla, jossa poni
menestyikin kaikkien yllätykseksi erinomaisesti. Tosi tilanteessa se siis osaa
onneksi toimia ainakin suurimmaksi osaksi oikein.
Muuten käytös onkin sitten välillä melko painajaismaista. Rickillä ei ole
minkäänlaista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, vaan se tekee tasan oman päänsä
mukaan. Tämän takia myös moni ihminen suorastaan vihaa ponia ja Jaykin on
menettänyt hermonsa ponin kanssa monet monituiset kerrat.
Jalostukseen oria on kuitenkin käytetty kerran, joka tosin näyttää jäävän
viimeiseksi kerraksi, vaikka Rickin jälkeläinen onkin erinomaisella rakenteella
varustettu hyvä yleisponi.
ii. Super Scientist Rick on poni, joka pyrkii aina hyötymään
tehtävistä asioista itse. Aivan yksi lysti ihmisen hyvälle mielelle tai muulle,
mutta jos poni ei siitä mitenkään hyödy, niin ei sitä kyllä huvita paljoa
mitään tehdä. Parhaiten ori siis toimii lahjonnalla ja sen kanssa touhutessa
saakin olla taskut täynnä herkkuja, jotta saadaan asiat tehtyä kuten pitää.
Ajaessa tosin Super Scientist Rick on reipas ja varma poni, sekä kisoissakin se
menestyy oikein mukavasti, kunhan se palkitaan suorituksen lopuksi erityisen
hyvillä nameilla!
Jälkeläisiä Super Scientist Rickillä on kuusi kappaletta, jotka ovat onnekseen
perineet isänsä työmotivaation ilman lahjontaa, sekä oikein mukavaa rakennetta.
iii. Groovy Rick on luonteeltaan oikein mukava tapaus. Sen
kanssa on miellyttävä työskennellä, koska se varmasti tekee kaiken kuten
pyydetään ja vieläpä ihan viimeisen päälle. Poni kuuntelee ajon aikana apuja
erinomaisesti ja tekee töitä täydellisellä motivaatiolla. Harvemmin tulee näin
erinomaisella käytöksellä varustettu poni vastaan. Hoitaessa Groovy Rick pönöttää
paikallaan nätisti ja antaa tehdä kaikki, jopa epämiellyttävätkin,
hoitotoimenpiteet ongelmitta.
Jälkeläisiä Groovylle onkin siunaantunut kahteen edelliseen oriin verrattuna
huima määrä! Niitä löytyy siis 35 kappaletta ja oikein tasalaatuista porukkaa
Groovy Rick on maailmaan jättänyt. Jokainen poni on hyvä käyttöponi juuri siinä
lajissa, johon ne on koulutettu ja onpa suurin osa myös pärjännyt erinomaisesti
myös näyttelyissä sun muissa, joissa rakenne vaikuttaa arvosteluun.
iie. Super Marshmallow Splash oli kaunis kuin karkki ja
viisas kuin mikä, mutta valitettavasti poni menehtyi karattuaan tarhasta ja
juoksi suoraan autotielle, jossa siihen törmäsi auto ja poni jouduttiin
lopettamaan molempien etujalkojen murruttua.
Luoneeltaan Splash oli kiltti ja nöyrä poni, jonka kanssa monet lapset
opettelivat ratsastuksen alkeet ja tutustuivat kisojen ihmeelliseen maailmaan
lajissa kuin lajissa. Tamma oli siis oikea moniosaaja ja sen kanssa rakasti
jokainen työskennellä sen suurenmoisen työmotivaation ja kiltin luonteen takia.
Jälkeläisiä Splash ehti saada vain yhden, mutta onneksi siitä tuli aika
onnistunut poni, vaikka hieman kummallinen tapaus onkin.
ie. Softy Little Sofia oppii uudet asiat nopeasti, niin
hyvässä, kuin pahassakin. Siltä löytyy jos jonkinlaisia kommervenkkejä ihmisten
pään menoksi ja monesti on ponin omistaja uhannut toimittaa tamman
liimatehtaalle, kun Sofia on taas keksinyt uusia ärsyttäviä tapoja, jotka
hankaloittavat elämää. Yhtenä esimerkkinä se, että tamma osaa itse aukaista
tarhansa portin, sekä paeta tarhasta, jos portti on kerrankin onnistuttu
telkeämään. Tamman bravuureita ovat liukuminen lankkujen ali, sekä
sähkölankojen välistä pujottelu.
Muuten luonteeltaan Sofia on aika kiva, vaikka sen kanssa saa olla silmät
selässäkin. Työmotivaatio ponilla on muiden suvussa olevien ponien tavoin
korkea, mutta ratsastajan tai ajajan kannattaa aina olla kunnolla hereillä,
ettei yhtäkkiä huomaa kököttävänsä maassa katselemassa, kun poni painaa
kauempana karkuun.
Jälkeläisiä Sofialla on vain yksi, jolle se on periyttänyt oikein mukavia
liikkeitään ja ainakin jollain tasolla myös työmotivaatiotaan.
iei. Swiftest Meatball on oikea haastavan shetlanninponin
perikuva. Se osaa kaikki parhaimmat temput ratsastajansa selästä karistamiseen,
sekä karsinasta karkaamiseen ja yleisesti harmaiden hiusten aiheuttamiseen.
Talutusratsastusponina Meatball on kuitenkin hyvä ja varma, kunhan kukaan ei
erehdy kävelemään liian lähellä sen takajalkoja. Silloin nimittäin saa
kaviosta, mutta onneksi ori ei kuitenkaan täydellä voimalla monota, vaan
lähinnä huomauttaakseen, että suksitkos hiiteen siitä. Karsinassa Meatball on
aika hapannaama, jonka takia sitä ei monetkaan lapset uskalla lähestyä ja
parempi onkin, että aikuiset ponin laittavat valmiiksi tunteja varten. Meatball
siis toimii eräällä pienellä ratsastuskoululla tuntiponina, vaikka se ori
onkin.
Jälkeläisiä ponilla on 10 kappaletta, joista suurin osa on oikein toimivia
lasten poneja ja osa taas vähän haastavampia tapauksia.
iee. Vaikka Sparkle Purple Sofia on ulkoisesti melko tylsän
näköinen poni, se silti kiinnittää huomion itseensä joka paikassa. Sparkle
Purple Sofia on älyttömän hieno liikkeiltään shetlanninponiksi, ja luonnekin
sillä on erinomainen. Selkään uskaltaa laittaa kenet vaan ja tamma kantaa
ratsastajansa ylpeydellä ja turvallisesti missä tahansa. Kisoissa se loistaa
lajissa, kuin lajissa ja melkein kenen tahansa ratsastajan kanssa. Erityisesti
poni rakastaa koulukisoja, joissa se pääsee kunnolla esiintymään ja yleisö on
lähempänä, kuin esimerkiksi valjakkokisoissa.
Hoitaessa tamma on kuin viilipytty, mitä nyt välillä tönii ihmisiä turvallaan
ja hakee rapsutuksia, mutta senpä takia sitä niin monet lapsetkin rakastaa. Sen
kanssa on mukava puuhailla, oli kyse mistä tahansa ja sen kanssa pystyy
pienemmätkin lapset opettelemaan hevosen hoitamisen alkeita. Sparkle Purple
Sofia osaa myös varoa erityisen hyvin ihan pienimpiä hoitajiansa, jolloin
näyttää lähinnä siltä, että poni olisi muuttunut kiveksi. Se ei liikauta
korvaansakaan, kun vierellä on pieni taapero harjaamassa.
Jälkeläisiä Sparkle Purple Sofialla on kaksi kappaletta, joista on muovautunut
oikein mukavia yleisponeja hyvällä rakenteella.
e. Pippi Lowstocking on kaunis tamma, vaikkakin sen jalat
ovatkin pitkät muuhun runkoon nähden ja näin on itseasiassa ollut varsasta
asti. Pippi on sympaattinen tamma, jonka kanssa uskaltaa touhuta kuka tahansa
ja onpa se myös näyttänyt kyntensä kisaradoillakin tutustuttaen lapsia
kilpailun ihmeelliseen maailmaan. Lajeina tammalla on ollut este- ja
kouluratsastus, sekä valjakkoajo, joissa jokaisessa lajissa neiti on pärjännyt
erityisen hyvin.
Kolmelle varsalleen Pippi on periyttänyt monipuolisuutta ja korrektia
rakennetta, joten sen jälkeläiset ovat itsekin olleet monitaitajia eri
lajeissa, sekä pärjänneet oikein mukavasti kisaradoilla.
ei. Impish Puffbin PUFF on haastava tapaus, jota voisikin
kuvailla yhden ihmisen poniksi. Onnekseen Puff on löytänyt omistajakseen
reippaan tytön, joka uskaltaa pistää poninsa kuriin ja saa luovittua sen läpi
koulu- ja esteratojen yllättävän hyvällä menestyksellä ottaen huomioon ponin
vaikeahkon luonteen.
Ori kerää helposti turhaa energiaa, joka purkautuu sitten melkein aitoon
rodeo-show’hun verrattavalla näytöksellä, sekä pystyyn loikkimisella. Koskaan
ei ole Puffin pieni ratsastaja kuitenkaan ponin selästä tippunut, vaan on joka
kerta laittanut ratsunsa kuriin nopeasti. Muuten luonteeltaan Puff on orimainen
ori, joka huutelee jatkuvasti tammoille ja yrittää näyttää olevansa iso ja
mahtava.
Jälkeläisiä puffilla on kahdeksan kappaletta, jotka ovat onnekseen perineet
vain isänsä ulkonäön.
eii. Blockhead Chris on oikeinkin mukava poni, jos tykkää
melkein pystyyn kuolleesta tapauksesta. Tähän päivään mennessä ei ole Chrisin
kanssa tavattu tilannetta, jossa se säikähtäisi, vaan se ottaa uudet asiat aina
lunkisti vastaan ja silloin, kun muut säikähtävät, niin ori jää katselemaan
muiden perään kysymysmerkkinä.
Kyllä se kuitenkin kisaradoilla pärjää aika kivasti. Sillä on nimittäin todella
hyvä työmoraali ja Chris rakastaa miellyttää ratsastajaansa, joten se reagoi
apuihin nopeasti ja tekee tehtävät kuten pitääkin.
Jälkeläisiä Chrisillä on 15, jotka ovat saaneet osan isänsä työmoraalista ja
osa on jopa isänsä klooneja ihan luonteenpiirteitä myöten.
eie. Puffin Muffin PUFF on vähän kömpelö, mutta silti lempeä
tamma, jonka kanssa tykkää kuka tahansa viettää aikaa. Se ei oikein osaa varoa
ketään tai mitään, jonka takia tammaa saakin olla jatkuvasti paikkailemassa ja
sen hoitajat saavat olla erittäin tarkkoja siitä, ettei poni astu varpaille.
Ratsastaessakin on ihan normaalia, että Muffin kompuroi vähän väliä, kun menee
solmuun omien jalkojensa kanssa, mutta on sillä silti ihan kiva ratsastaa,
kunhan saa vaan tamman hereille kunnolla, jolloin se ei niin kömpelö ole.
ee. Pippin Booty Pumping on aika diiva, isolla D:llä. Se ei
pidä vesisateesta, kurasta, pölystä, hiekasta tai oikeastaan mistään, mikä
voisi sekoittaa tai liata sen karvat tai harjan. Edes auringonpaiste ei ole
hyvä, koska on liian kuuma ja hiekka pölisee, jos kenttää ei ole kasteltu
tarpeeksi hyvin. Maneesissa menee ihan hyvin, kunhan tosiaan pohja ei pölyä ja
edellä mainittujen asioiden takiapa ei Bootyä ole kisaradoilla nähty
loistamassa. On se toki käynyt kisoissa, mutta yleisimmin tähtien asento on
ollut väärä ja tuullut asteen väärästä suunnasta, jonka takia tamma ei ole
sitten joko suostunut liikkumaan tai on näyttänyt siltä, että sitä on hakattu
kolme kuukautta putkeen.
eei. Majestic Chubby Carrot - nimen toinen osa kertoo
varmaan jotain ponista? Kyllä, se on aika pyöreä, mutta oikein mainio lastenponi
kuitenkin. Sen kanssa on monet lapset opetelleet ratsastuksen alkeet ja vaikka
poni onkin ori, niin ei sillä ole koskaan ollut tarvetta tehdä itsestään
numeroa. Se on enemmänkin nöyrä ja vähän sellainen omassa rauhassa viihtyvä
tapaus, joka kuitenkin työskentelee ihan mielellään, kunhan ratsastuksen
päätteeksi saa porkkanan tai kymmenen.
Jälkeläisiä orilla on vain kaksi, koska omistaja ei ole nähnyt tarpeelliseksi
jatkaa orin sukua enempää, mutta tammojen omistajat ovat painostaneet Chubbyn
omistajaa tarpeeksi kauan, jolloin se on pari kertaa luovutettu astujaksi.
eee. Pippin Jumping Balloon on innokas ja herkkä poni, joka
myös säikkyy helposti ihan normaalejakin asioita. Ovikin voi yhtäkkiä olla
pelottava, mutta onneksi Pallon säikkymiset on melko laimeita kumminkin.
Yleisimmin poni ottaa maksimissaan kaksi sivuaskelta poispäin pelottavasta
asiasta tai sitten tyytyy vain tuijottelemaan pelottavaa asiaa kohti.
Kisoissa Pallo on pärjännyt ihan hyvin, mutta juurikin tuo säikkyminen on
hieman verottanut pisteitä, kun poni ei ole pystynyt olemaan täysin rento,
mutta kuka ihme voisi olla rauhallinen, kun vieressä on aita tai katso nyt
tuotakin, jolla on punainen paita!! Pelottavaa hei!!
Tammalla on vain yksi jälkeläinen, josta kehkeytyikin melkoinen tapaus. Onneksi
sillä on emänsä kaunis rakenne ja ulkonäkö, niin ehkä se jotain saa anteeksi.
i. Grigory on kuin poikansa. Se yrittää näyttää olevansa
paras, mahtavin, isoin ja hienoin ori, joka löytyy koko maapallon päältä. Siitä
oikein näkee, kuinka se tihkuu itseluottamusta ja sen ego on ihan järkyttävän
kokoinen, kun se astelee kisapaikalla ulos kuljetusautosta. Grigory ei
kuitenkaan näe tarpeelliseksi tehdä itsestään numeroa, vaan se tietää
kiinnittävänsä ihmisten huomion ilmankin älytöntä pelleilyä.
Liikkeiltään ori on aivan tajuttoman hienoa ja ratsastaja selässään Grigory
keskittyy hommaan täysillä. Sille riittää erittäin pienet avut ja se reagoi
apuihin viivyttelemättä tehden käsketyt tehtävät viimeisen päälle.
Jälkeläisiä Grigorylle on siunaantunut huimat 25 kappaletta, koska no.. Siihen
on moni ihastunut sen itsevarmuuden takia ja onhan ori nyt todella komea
ilmestys muutenkin!
ii. Gandol on vähän vaatimattomampi, kuin Grigory ja
Grigori. Sekin on kuitenkin todella hieno tapaus. Sen kanssa on miellyttävä
työskennellä sen uskomattoman työmoraalin takia, mutta osa voisi sitä jopa
tylsäksi sanoa, koska Gandol on itseasiassa todella helppo hevonen. Se tyytyy
kaikkeen kyselemättä ja ratsastajaksi käy kuka tahansa. Se antaa helposti
ratsastajansa virheet anteeksi ja korjaa ne ihan itse, jolloin se onkin oikein
erinomainen opetusmestari monelle poneista hevosiin siirtyvälle teinille tai
lapselle, mutta myös aikuisille, jotka takaisin hevosten pariin palaa.
ie. Mladena on valikoiva seuransa suhteen ja tarkka myös
ratsastajastaan. Jos ratsastaja ei ole Mladenan mieleen, sen kyllä huomaa.
Yleensä tamma kaahottaa pää taivaissa tai vaihtoehtoisesti jämähtää paikalleen,
jos ratsastajan avut ovat epäselviä. Oikean ratsastajan kanssa Mladena on
kuitenkin kenttäratojen tähti, joka suoriutuu radasta kuin radasta erinomaisin
pistein.
Jälkeläisiä tammalla on ainoastaan yksi, koska omistaja ei ole raskinut pitää
tammaa sen enempää ”lomailemassa”, vaan on tahtonut pitää tamman hyvässä
kunnossa ja kisakäytössä. Onneksi siitä ainokaisesta tuli erinomainen
valioyksilö!
e. Volosokar Luizan kanssa saa tosissaan tehdä töitä. Tamma
on kyllä helppo saada liikkumaan reippaasti eteenpäin, mutta yritäpä saada se
lyhentämään askellajia. Ei niin helppoa sittenkään. Luiza on myös taivuttaessa
hieman haastava ja vaatii monesti erittäin pitkät lämmittelyt, jonka takia
onkin hyvä varata myös kisapaikalle kunnolla aikaa lämmittelyyn, jotta tamma on
vetreä ja venyvä. Kisamenestys sillä on kyllä pääosin ollut hyvää, kun omistaja
kuitenkin tammansa tuntee ja tietää miten se saadaan kunnolla töihin.
ei. Volosokar Tolya on vähän erikoinen tapaus ja sen kanssa
ei kyllä heti pääse samalle taajuudelle ajatusten suhteen. Moni on sanonut,
että tuo hevonen on aivan outo ja tuntuu, ettei se hyväksyisi pohkeiden
koskevan ollenkaan sen kylkiin, vaan niiden pitäisi sojottaa sivulle ilmassa,
jotta ori liikkuisi kunnolla. Kyseessä on siis todella tarkka hevonen sen
suhteen, että ratsastaja ei saa puristaa yhtään mistään, jotta se liikkuu.
Tolya on kuitenkin todella hieno ratsu, kunhan sen kanssa pääsee tutuksi ja
ymmärtää miten sillä pitää ratsastaa. Omistajakin oli sitä tarjoamassa takaisin
sen kasvattajalle, mutta kasvattaja kertoi sitten muutaman vinkin, joiden
jälkeen ratsukon yhteistyö alkoi toimimaan moitteitta, ja Tolya alkoi
niittämään mainetta kisaradoilla.
ee. Volosoka Liza kannattaa hoitaa hoitopaikalla, koska
tammalla on paha tapa yrittää näykkiä ja myös huitoa jaloillaan, jolloin
hoitajalla on edes jonkunlainen mahdollisuus pitää tarpeeksi etäisyyttä
tammaan. Varustaessa Liza tosiaan yrittää näykkiä ja polkee jalkaa, kun mikään
ei miellytä ja tamman herkkä hipiä kärsii satulavyön kiristyksestä.
Ratsuna Liza on kuitenkin ihan kiva, mutta sitä pitää uskaltaa komentaa, jotta
se liikkuu kunnolla ja tekee pyydetyt asiat kunnolla. Ilman tomeraa ratsastajaa
hommat kyllä tehdään, mutta vähän sinne päin ja laiskalla temmolla.
Jälkeläisiä Lizalla on kaksi kappaletta, joista molemmista on tullut ihan
kivoja tapauksia, mutta molempien kanssa saa kyllä tehdä töitä, että tehtävät
tulee tehtyä oikein.