VP:n valmennukset

VP & Hopeasointu ”Sointu”

Tänään päätettiin VP:n ja Soinnun kanssa treenata sileällä. Ratsukko lämmitteli itsekseen ja samalla kyselin VP:ltä hevosesta ja tutustuin ratsukkoon muutenkin. VP sai hyvin alkulämmittelyjen aikana ratsastettua hevosen takajalat alle ja löytyipä sieltä erinomainen muotokin!
Aloiteltiin alkulämppien jälkeen harjoitukset. Olin ottanut mukaani yhden kouluohjelman, jonka asioita ajattelin teetättää ratsukolla. Aluksi aloitettiin käyntiharjoituksilla, eli tehtiin siirtymisiä lisätyn ja keskikäynnin välillä. Pyysin myös kokoamaan keskikäyntiä, joka sujui oikein mukavasti. Käynnissä tehtiin myös avoa ja sulkua sen verran, että saatiin Sointu taipumaan vielä hippusen paremmin.

Käynnistä vaihdettiin siirtymisiin keskiravista harjoitusraviin ja takaisin. Siirtymiset olivat teräviä ja erittäin hyvin onnistuneita. Oli mukavaa valmentaa tällaista ratsukkoa, joiden yhteistyö toimi saumattomasti ja tehtävät tehtiin kyselemättä!

Vaihdettiin askellajiksi laukka ja tehtiin keski- ja harjoituslaukan sisällä siirtymisiä. Nekin onnistuivat – yllätys, yllätys – erinomaisesti! Siirtymisten jälkeen harjoiteltiinkin sitten vastalaukkaa kahdeksikolla, sekä kiemurauralla. Ensin meinasi Soinnulla vaihtua automaattisesti laukka, mutta toisella kerralla ratsu jo tajusi, että kappas, mennäänkin näin!

Vastalaukankin onnistuessa hyvin otettiin vielä loppuun väistöjä jokaisessa askellajissa. Vähän meinasi välillä perä jäädä matkasta, mutta se oli nopeasti korjattu ja todella huomaamattomalla liikkeellä VP:n toimesta. Hyvä että ehdin edes mainita asiasta, kun hevonen oli suora ja tehtävä suoritettiin moitteettomasti!
VP ratsasti hevostaan pehmeästi ja lähes huomaamattomilla avuilla, eikä hevosestakaan pahaa sana löytynyt. Parivaljakon yhteistyö oli täydellisyyttä hipovaa ja heistä huomasi, että molemmat pitivät hommasta.

*****

Saavuin uudestaan seuraavana päivänä valmentamaan VP:tä ja Sointua. Tällä kertaa tosin lajina esteet. Ajattelin, että harjoiteltaisiin esteitä kaarevilla urilla, sekä parilla tiukemmalla käännöksellä, joten aloin rakentaa rataa maneesiin. Aluksi pari pystyä, kaksiosainen pystysarja, yksittäinen pysty, taas kaksiosainen sarja ja vielä kolme yksittäistä pystyä. Ensimmäiselle esteelle käännyttiin vähän ennen kulmaa, siitä rata kaarsi lievästi oikealle, jonka jälkeen toisen esteen jälkeen jyrkästi vasemmalle sarjalle ja siitä taas loivasti kohti lähtöpäädyn lyhyttä sivua. Kolme metriä ennen uraa tiukka oikea, kuten myös esteen jälkeenkin, jonka jälkeen kahden viimeisen pystyn yli uran sisäpuolelta.

Ratsukko oli hoitanut alkulämmittelyt sillä välin, kun minä rakentelin rataa, joten päästiin aloittamaan hypyt heti. Otettiin tosin ensin Muutamat lämmittely hypyt yksittäisillä esteillä, jonka jälkeen päästin ratsukon hyppäämään rataa.
”Pidätä sitä vähän enemmän seuraavalla sarjalla, niin ei tule niin tiukkaa väliä”, huikkasin, kun ratsukolla meinasi olla lieviä ongelmia sopia ensimmäisen sarjan väleihin ja käännöksetkään eivät liukuisi niin pitkiksi. VP pidätti juuri oikeassa kohdassa seuraavalla sarjalla ja hevosen askeleet saatiin sopimaan oikein kivasti esteiden väliin, sekä käännöksetkin alkoivat sujumaan paremmin. VP ratsasti sointua jälleen kerran pehmeästi ja pysyi hypyissä erinomaisesti mukana. Korottelin esteitä sopivin välein ja ratsukon työskentely ei kärsinyt missään vaiheessa. Aina hypättiin oikealta kohdalta ja laskeuduttiin erinomaisesti.

Esteitä ei korotettu maksimikorkeuteen asti, koska nyt oli lähinnä tarkoitus keskittyä niihin kaareviin uriin ja tiukkoihin käännöksiin. Hienojen suoritusten jälkeen annoin luvan aloittaa loppuverryttelyt ja jäin odottelemaan maneesiin, koska seuraavana oli vuorossa VP Lisan kanssa ja tarkoitus oli treenata samaa tehtävää.

 ****

VP & Mörkövaaran Loviisa ”Lisa”

VP ja Lisa pääsi treenaamaan puomeille ja kavalleteille rytmiä. Pyörittelin puomeja pitkälle sivulle, uran sisäpuolelle ravipuomeiksi, sekä molempiin päihin kaarevalle linjalle kolme puomia, jotka ylitettäisiin ravissa ja laukassa. Lisäksi vielä vähän sisemmäs kolme kavallettia samalla idealla. Alkulämmittelyt ratsukko hoitikin jälleen kerran itsenäisesti, jolloin pääsin seurailemaan ratsukon työskentelyä.
Lisa oli aluksi tehtäviä aloittaessa erittäin mukavan näköinen ja toimi hyvin. Vähän meinasi olla virtaa hevosella liikaa, mutta VP työsti tamman ravin oikein mukavaksi ja puomien yli päästiin kompuroimatta hyvällä rytmillä. Lisa nosteli jalkansa oikein tarmokkaasti yli puomeista ja kuunteli ratsastajaansa parhaimman kykynsä mukaan.

Ravista vaihdettiin laukkaan ja tässä vaiheessa Lisa kuumeni älyttömästi. Ensimmäisellä kerralla puomeja mentäessä tamma lähinnä hyppäsi jokaisen puomin yli, joten käskin pysyttelemään pois puomeilta niin kauan, kun hevonen ei ollut nätissä laukassa. Jonkin aikaa siihen meni, että VP sai hevosen takaisin hanskaan kunnolla, jolloin annoin luvan aloittaa puomit myös laukassa. Välillä meinasi Lisa edelleen lähteä tykittämään turhan lujaa, mutta äkkiä ratsastaja sai hevosen haltuun ja edettiin rauhallista ja mukavaa laukkaa.

Välikäyntien jälkeen otettiin vielä tehtävät toiseen suuntaan ja tamma oli huomattavasti rauhoittunut. Aloitettiin puomien ja kavallettien meneminen taas ensin ravissa, jonka jälkeen vaihdettiin laukalle. Puomit eivät enää kolisseet, niin kuin edellisellä kierroksella ja ratsukko eteni koko ajan tasaisessa tahdissa. Rauhallisuuden ja rytmin löydyttyä otettiin vielä muutama kierros puomeja ja kavalletteja, jonka jälkeen ratsukko aloitti loppuverryttelyt ja poistuin maneesista.

****

Odottelin hetken maneesissa Soinnun ja VP:n valmennuksen jälkeen laskien esteet samalla matalammalle, jotta ratsastaja ehti hakea itselleen toisen hevosen alle. Ratsukko saapui maneesiin ja VP kipusi tammansa selkään. Ratsukko aloitti alkulämmittelyt käynnissä ja ratsastaja taivutteli hevostaan rennoksi, vaikka tamma olikin kuumumassa koko ajan enemmän ja enemmän nähtyään esteet. Alkuverryttelit sileällä suoritettiin oikein kivan näköisesti, vaikka VP saikin pidätellä hevostaan melko paljon. Lisa saatiin kuitenkin ainakin sileällä hallintaan ja otettin pari lämmittelyhyppyä, josta tamma innostui totaalisesti.
”Anna sen laukata uraa pitkin muutama kierros, että purkaa pahimmat pöllöilyt pois”, sanoin ja seurasin ratsukkoa katseellani.
”Noni, kokeillaas uusiksi. Tuu noi kaks viimeistä pystyä siitä uran viereltä.” VP teki työtä käskettyä ja Lisakin tuntui olevan jo paremmin kuulolla, joten alettiin treenaamaan rataa.
”Pidätä, pidätä, pidätä, päästä!” Tätä lausetta tulikin itseasiassa aika monesti käytettyä, mutta saatiin kuitenkin tamma sopimaan väleihin ja kääntymäänkin oikein kivasti.

Korottelin esteitä taas pikkuhiljaa ja pian alkoikin ilmestyä ongelmia. Lisa päätti, että hän ei enää jaksa hissutella, vaan alkoi kieltää sarjoille.
”Uusiksi ja napauta raipalla juuri ennen hyppyä. Kanna vaikka se hevonen niistä esteistä yli, jos ei muuta!” neuvoin ja tarkoitin toki jälkimmäisen lauseen kuvainnollisena.
”Raippa ei missään nimessä oo rankaisuväline. Ei tarvi lyödä, vaan napauta nätisti”, neuvoin taas ja niin Lisa ja VP meni esteistä yli kyselemättä. Raipasta ei toki Lisa tykännyt ja sitä vastaan piti vähän protestoida pienellä pukilla.

Muutaman virheettömän suorituksen jälkeen sai Lisa ja VP aloittaa loppuverryttelyt, kun itse aloin kerätä esteitä pois. Ratsukko suoriutui ongelmista huolimatta hyvin.