Olin jo ennen
Susirajaan saapumista suunnitellut tehtävät, mitä tänään tehtäisiin ja
pyytänyt, että tallilla laitettaisiin maastoesteet valmiiksi omille pakoilleen
ja niin, että jalkaisin oli helppo pysyä mukana. Tallille saapuessa
tallityöntekijä huikkasi, että ratsukko oli jo mennyt pellolle lämmittelemään,
joten suuntasin kulkuni sinne. Tervehdin ratsukkoa saapuessani paikalle ja
kyselin ratsastajalta vähän hevosesta. Tänään käytäisiin erityisesti pituus- ja
nousuesteitä, sekä vesiesteitä läpi. Vedessä oli pelkästään hyppy veteen, mutta
este oli kyllä mahdollista hypätä toisestakin suunnasta, jos niikseen sattuisi
tulemaan.
Aloitimme
suhteellisen matalilla esteillä, ja Rauski tuntui ensin pistävän hanttiin minkä
ehti. Ratsastaja kuitenkin jaksoi hölmöilevän hevosen kanssa hyvin ja muutamien
hyppyjen jälkeen alkoi orikin jo toimia ihan kivasti. Välillä se kielsi parille
esteelle, mutta käskin ratsastajaa ottamaan hypyt heti uusiksi ja kannustamaan
hieman enemmän hyppäämään. Rauski uskalsi luottaa ratsatajaansa enemmän ja
alkoi hyppäämän oikein mukavalla tyylillä! Pituusesteellä ori venyi
erinomaisesti, eikä kolinat olleet lähelläkään.
Siirryttiin vähän haastavampiin ja korkeampiin esteisiin, sekä päästiin kokeilemaan vesiestettä.
Aluksi sielläkin Rauski kielsi, mutta taas käskin kannustamaan hevosta vähän
enemmän ja pian ori hyppäsikin onnistuneesti yli. Siitä näki, ettei tilanne
sitä kyllä erityisesti miellyttänyt ja häntä viuhtoi kiukkuisesti, mutta
hevonen suoritti kuitenkin tehtävän mukisematta ratsastajan tukiessa ratsuaan
erinomaisesti. Yhteistyö alkoi sujumaan moitteetta, joten päätettiin ottaa
vielä kertaalleen koko rata ja siitäkin ratsukko suoriutui hyvin. Käskin kehua
hevosta ja jäähdytellä sen hyvin, jonka jälkeen huikkasin heipat ja suuntasin
autolleni.
******************************
******************************
Tänään pääsi
Kaapo ratsastajineen treenaamaan maastoesteradalle. Radalta löytyi paljon erilaisia esteitä, mutta tällä kertaa
taisi pääosassa olla pituusesteet.
Olin tutkiskellut löytyvät esteet ja suunnitellut niin ollen radan, jota olisi
helppo seurata jalkaisinkin, mutta siinä olisi
myös sopivasti haastetta ratsukolle.
Ratsukko oli hoitanut lämmittelyt
omatoimisesti kentällä, joten kävelimme
yhtä matkaa pellolle, mistä esteet löytyivät.
Vilkaisin vielä nopeasti, että löytyihän sieltä kaikki
mitä olin suunnitellutkin ja selitin järjestyksen ratsastajalle. He olivat
myös ottaneet kentällä
muutaman lämmittelyhypyn, joten
pystyttiin huoletta aloittamaan hyppäämiset.
Aluksi otettiin puolet esteistä
sarjana, jonka jälkeen oli tarkoitus lisäillä esteitä sitä mukaa,
kun jokainen alkoi sujua. Ensimmäisenä oli vuorossa tukki, jolta edettiin
talon yli nousuesteelle. Sieltä
kaarrettiin vasemmalle kohti tynnyreitä, jonka
jälkeen oli vielä pituuseste, pysty ja hauta. Ratsukko eteni hieman liian
hidasta laukkaa, joten käskin
kannustamaan tammaa reippaampaan laukkaan. Ensimmäinen
hyppy lähti inan liian kaukaa, mutta
Kaapo venyi hienosti esteen yli ja siitä näki, että se
tykkäsi hyppäämisestä. Ratsastaja ohjasi hevostaan pehmeästi ja osasi mukautua hyppyihin
erinomaisesti. Sarja saatiin suoritettua loppuun moitteetta, joten käskin lisäämään
mukaan toisen pituusesteen ja banketin.
Pikkuhiljaa lisäiltiin
esteitä ja loppujen lopuksi sarjassa
olikin jo neljätoista estettä, joista ratsukko suoriutui oikein
kivasti, vaikka välillä hyppypaikat olivatkin vähän huonoja. Ratsastaja pysyi hyvin
hypyissä mukana ja hevonenkin alkoi
skarppaamaan loppua kohti oikein mukavasti. Loppupään vesiestekään ei
tuottanut ratsukolle vaikeuksia, vaikka moni hevonen ei veteen hyppäämisestä pidäkään ja
hautakin saattaa joillekin tuottaa vaikeuksia.
*************************************
Tänään saavuin valmentamaan Rivoa ja
harjoitukseksi oli valikoitunut kolmikaarisella kiemurauralla käynti- ja raviväistöt, sekä vastalaukat. Suuntahan tehtävällä vaihtui sen mukaan, kumpaan suuntaan
ratsukko päätti lähteä
kiemurauran lopussa keskellä lyhyttä sivua.
Ratsukko oli jo
hoitamassa lämmittelyjä pois alta, kun saavuin paikalle,
joten seurailin kaikessa rauhassa heidän lämmittelyään. Koska kyseessä oli
hevonen, jolta vauhtia ei puuttunut, niin käskin jo
lämmittelyjen aikana tekemään paljon siirtymisiä ja tekemään paljon voltteja.
Lämmittelyjen
jälkeen aloitettiin harjoitus käynnissä, eli
aluksi ratsukko meni ihan vain pari kertaa pelkässä käynnissä kiemurauran ilman väistöjä taivuttaen aina kaaren mukaisesti,
mutta suoristamalla puolessa välissä kaarta ja vaihtamalla asetuksen
toiseen suuntaan. Rivo kuunteli ihan hyvin, mitä nyt välillä yritti
lähteä
raville. Käskin myös tehdä tötsien kohdalla voltin ja asettaa
hevosta kunnolla sisälle päin.
Pikkuhiljaa, kun hevonen alkoi tuntua paremmalta, alettiin
lisätä mukaan
väistöä. Eli
kaaren lopussa väistettiin muutama askel ja
sitä mukaa, mitä paremmin alkoi väistöt sujua, lisättiin matkaa, jolla väistöt tehtiin. Jostain syystä Rivokin alkoi kuuntelemaan hieman
paremmin ratsastajaansa ja enää se ei
yrittänyt koko ajan lähteä
raville.
Kun käynnissä saatiin harjoitus sujumaan
suhteellisen hyvin, oli aika nostaa ravi. Taas meinasi Rivo alkaa kaahottaa, ja
ratsastaja teki kaikkensa, jotta etenemin olisi ollut rauhallista.
”Älä anna sen rynniä sun läpi. Näytä, että sulla
on siellä vatsalihaksissa jotain, millä pidättää sitä
hevosta!” huikkasin ja ratsastaja teki
työtä käskettyä.
Vaikka orilla olikin vauhti päällä, niin tehtävistä
suoriuduttiin kuitenkin ihan kivasti, joten pystyttiin taas alkaa lisätä väistöjä mukaan, jotka sitten hidastivatkin
hieman hevosen menohaluja, kun joutui keskittymään
hieman enemmän jalkoihin, ettei nurin
mene.
Laukassa Rivo eteni yllättävän
tasaisesti aiempaan verrattuna, mutta pudotti pari kertaa laukan raville, kun
vastalaukka ei ollutkaan orin mieleen.
”Ei haittaa, nosta uusiksi
laukka”, käskin ja ratsukko teki työtä käskettyä. Pian alkoi laukkakin pysyä yllä ja
hevonen taipumaan oikein mukavasti. Kun meno alkoi näyttää hyvältä, käskin vielä antaa Rivon laukata kunnolla eteenpäin ja antaa hieman ohjaa, jonka jälkeen aloittaa loppuravit ja jäähdyttelyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti