tiistai 25. marraskuuta 2014

Víva ja Mörkövaaran Viienna & Kaarnan Julius

Mörkövaaran Viienna
Tänään oli tarkoitus valmennella Vívaa ja Vinksua. Ratsukko oli juuri lämmittelyjen loppusuoralla, kun ilmestyin maneesiin ja päästiin aloittamaan tehtävät heti.
Aloitimme avotaivutuksella ravissa, koska sillä saataisiin hevosta koottua paremmin. Aluksi Vinksu meni turhan linkussa ja etuosa ei meinannut millään pysyä oikealla kohdalla. Víva kuitenkin sai hevosensa menemään puhdasta avotaivutusta hetken taistelun jälkeen, eikä hermotkaan ratsatajalla menneet, vaikka tamma aluksi kyseenalaistikin koko homman.
Avotaivutuksen jälkeen siirrettiin takaosa uran sisäpuolelle ja aloitettiin sulkutaivutukset ravissa. Käskin ratsastajaa siirtämään ulkopohjetta hieman taaemmas ja taivuttamaan enemmän sisäohjalla, muttei kuitenkaan liikaa ettei sisälapa lukitu liiasta taivutuksesta. Sulkutaivutus onnistui ravissa oikein kivasti pienten korjausten jälkeen, joten kokeiltiin samaa vielä laukassa. Nyt Víva huomasi jo itse korjailla omia apujaan paremmaksi.
Sitten käskin Vívan käydä kaikki askellajit läpi koottuna, mikä onnistui myös ongelmitta, kun hevonen oli saatu kunnolla avuille ja koottua jo taivutusten aikana.

Vívan ratsastus oli määrätietoista ja avut selkeitä, jolloin Vinksulle ei jäänyt omalle tulkinnalleen varaa ja se teki kaiken niinkuin piti. Toki pientä korjaamista löytyy aina, mutta ratsastaja, joka ei opi enää lisää on luultavasti haudassa, jolloin uuden oppiminen on jo mahdotonta.
Kaikenkaikkiaan valmennus siis sujui oikein mukavasti.

Kaarnan Julius
Tänään Víva pääsi harjoittelemaan ainakin laukanvaihtoja orinsa Kaarnan Juliuksen kanssa.
Alkulämpät oli ratsukko taas pyyntöni mukaisesti hoitanut alta pois, ennen kuin saavuin maneesiin.

Aloitimme aluksi avo- ja sulkutaivutuksilla, jotta saatiin Julle koottua hieman paremmin. Taivutuksien aikana huomasin, että tarvitaankin enemmän vauhdin hallintaa, joten käskin lopettaa taivutukset ja siirtyä aluksi käynti-ravi-siirtymisiin. Siirtymiset olisivat saaneet olla terävämpiä, joten vaihdettiin vielä alkeellisempaan tehtävään, eli käynnistä seis, peruutus 4 askelta ja paikallaan pysyminen 5 sekuntia ja sitten käynnissä eteenpäin. Jonkun ajan päästä Julle tajusi, ettei saisi kaahottaa eteenpäin ja alkoi kuuntelemaan hidastaviakin apuja paremmin.
Käskin vielä ottaa ravi-seis-ravi- ja ravi-laukka-ravi-siirtymisiä, ennen kuin päästin ratsukkoa treenaamaan laukanvaihtoja. Siirtymiset noin ylipäätään sujui ihan hyvin, mutta vauhdin hallintaa ratsukon täytyy harjoitella ahkerasti.
Laukanvaihdot sujuivat oikein mukavasti, vaikka vähän mennään eikä meinata-fiilis tuli orin painatuksesta. Vaihdot kuitenkin olivat teräviä ja Vívan avut melko huomaamattomia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti