tiistai 17. lokakuuta 2017

Susiraja - koulu- ja estevalmennuksia

Kalvia ”Kölvi” - kouluvalmennus
Jälleen kerran olin ajamassa kohti Susirajaa ja tiedossa oli muutamia valmennuksia. Muita en ollutkaan valmentanut vähään aikaan, paitsi susirajalaisia, mutta heitä on kyllä todella mukava valmentaa, kun löytyy erilaisia hevosia valmennettavaksi.
Tallin parkkipaikalla nappasin paksumman takkini takapenkiltä ja lähdin kävelemään kohti kenttää, missä ratsukko olikin jo lämmittelemässä.
Tein kartioista keskelle kenttää portin, jotta siinä pystyi tekemään kaarron radan poikki. Tällä kohdalla tultaisiin keskittymään hevosen suoruuteen ja kentän päissä sitten tehtäisiin pääty-ympyrät. Kaarrosta voisi myös lähteä joko oikealle tai vasemmalle ja kulmat tulisi joka vaiheessa ratsastaa kunnolla.
Tehtävä aloitettiin käynnissä, jotta saatiin vähän tuntumaa asiaan ja kulmissa painotin ratsastamaan hevosen syvälle kulmaan.
”Vähän sisäpohkeella autat sitä pysymään siellä kulmassa. Kokeileppa pysäyttää se. Onko se suora vai meneekö kulman muotoisesti?” Höpisin ratsastajalle, joka kertoi hevosen olevan kulman muotoisesti, jolloin kehuin ja käskin jatkaa matkaa.
”Ulko-ohjalla nyt vähän suoristat sitä, noin!” neuvoin kaarrossa. Kölvi työskenteli hyvin ratsastajansa kanssa, mutta välillä meinasi vähän ylisuorittaa, joka kuitenkin korjautui pienillä avuilla.
Ravissa tehtävä sujui erittäin hyvin ja ratsukon yhteistyö oli saumatonta. Ratsukko pääsi ratsastamaan syvälle kulmiin, pääty-ympyröillä taipuminen oli erittäin hyvää molempiin suuntiin ja suoruuskin oli kaarrossa erittäin hyvä!
Muutamien toistojen jälkeen käskin nostaa laukan ennen uran kulmia ja tekemään pääty-ympyrän laukassa, sekä siirtymään laukasta raviin ympyrältä tulon ja kulman jälkeen. Siirtymät olivat tarkkoja ja hevonen pysyi rentona, sekä peräänannossa siirtymienkin jälkeen.
Kaiken kaikkiaan ratsukon yhteistyö sujui erinomaisesti ja heitä oli erittäin miellyttävä valmentaa, kun neuvot otettiin vastaan hyvin ja niitä oikeasti kuunneltiin.

Sarkasmin Ärräpää ”Ämpäri” - estevalmennus
Tänään pääsin valmentamaan Ämpäriä ratsastajansa kanssa ensimmäistä kertaa ja tarkoituksena oli treenata esteitä ja samalla esteiden välillä laukanvaihtoa.
Raahasin kentälle kahdeksan tolppaa ja kahdeksan puomia, jotta sain tehtyä pituushalkaisijalle neljä estettä poikittain, eli esteille tultiin aina pitkän sivun kautta. Ensimmäinen ja viimeinen este olivat lähes lyhyellä uralla, mutta jäi kuitenkin sen verran väliä, että ne pääsi kiertämään vielä esteen ja aidan välistä.
Tehtävässä oli tarkoituksena keskittyä suhteellisen tiukkoihin teihin, vaikka ne Ämpärille vaikuttavatkin vähän haastavia olevan ja samalla myös myötälaukkaan, koska jokaisella esteellä laukan joutui vaihtamaan.
Ratsukko lämmitteli itsenäisesti sileällä ja sillä aikaa laitoin ensimmäiseksi 40 senttiset ristikot, joilla pystyttiin aloittamaan lämmittely myös esteillä.
Käskin ratsastajaa aloittamaan esteille tulon, mutta niin että otettaisiin ensin vain ensimmäinen ja kolmas este, jotta ei heti aloitettaisi lyhyemmällä tiellä ja ratsukko saisi tuntumaa esteille. Kuten minulle oli kerrottu, Ämpäri oli hyvin laiska jalkojensa suhteen ainakin näillä matalammilla esteillä.
Korottelin esteitä pikkuhiljaa ja muutin esteet ristikosta pystyiksi, jolloin sain laitettua myös ponnistuspuomin. Ratsastaja osasi ratsastaa hevostaan hyvin ja hypyt onnistuivat suurimmaksi osaksi hyvin, vaikka edelleen oli havaittavissa laiskuutta Ämpärin jalkojen suhteen. Otettiin myös kaikki esteet mukaan, joten esteiden välikin lyheni. Ämpäri kuitenkin pysyi suhteellisen hyvässä rytmissä ja suoriutui esteistä suurimmaksi osaksi puhtaasti. Toki muutamia pudotuksia tuli, mutta ikinä ei voi olla täydellinen ja ei tarvitsekaan. Laukkakin saatiin hyvin pysymään myötälaukkana koko ajan, kun ratsastaja antoi selkeät avut hevoselle, jolloin se tiesi esteeltä laskeutuessaan, kumpaa laukkaa edettiin.

Sarkasmin Ärräpää ”Ämpäri” - estevalmennus
Toissa päivänä oli pieniä tarkkuusharjoituksia ja tänään oli tarkoituksena sitten tehdä jonkin sortin ratatreeniä. Ratsukko lämmitteli jälleen kerran itsenäisesti ja sillä välin minä rakensin radan. Kasasin kentälle kuusi estettä, joista kaksi hypättäisiin molempiin suuntiin. Radalta löytyi niin pystyjä, kuin okseri ja trippelikin. Aluksi esteet toki olivat matalia ihan lämmittelyn kannalta, mutta kyllä niitä pikkuhiljaa koroteltaisiin!
Aloitimme ihan parilla esteellä, jotta ratsukko sai taas tuntumaa esteisiin ja lisäiltiin sitten vähitellen esteitä mukaan, jotta päästäisiin hyppäämään kaikki esteet ratana.
Ämpäri eteni tasaista vauhtia, mutta laukka olisi saanut olla matkaa voittavampi ja eteneminen pikkuisen nopeampaa. Välillä näytti, että hevonen suunnitteli jäävänsä levitoimaan esteen ylle, mutta loogisesti sieltä kuitenkin joka kerta alas tultiin. Ratsastaja sai myös hieman lisää vauhtia oriin, kun muistutti hieman raipalla pohkeiden tarkoitusta.
Hieman oli hyppykohdat turhan kaukana, mutta nekin ratsastaja sai korjattua, kun asiasta huomautin. Ämpäri kuunteli ratsastajaansa hyvin ja jalatkin olivat nyt hieman paremmin mukana kuin aiemmin. Esteiden korkeuden noustessa alkoi ne jalatkin löytymään suht hyvin mukaan, eikä puomit tippuneet yhtä monesti kuin toissa päivänä.
”Väärä laukka. Tee voltti ja vaihda se”, huikkasin ja ratsukko teki työtä käskettyä. Heidän yhteistyönsä todellakin toimi, vaikka Ämpäri ei erityisemmin näköjään esteistä välittänyt. Se kuitenkin suoriutui radasta hyvin ja maksimikorkeudella jäi pudotuksetkin kokonaan unholaan. Käskin tulemaan vielä kerran ja sen jälkeen ratsukko sai aloittaa loppuravit ja -käynnit.



Lapinleimu “Leuku” – kouluvalmennus
Ämpärin valmennuksen jälkeen tuli Leuku ratsastajineen kentälle ja aloitti lämmittelyt. Siinä olikin sitten sopiva väli kerätä estetolpat ja puomit pois, sekä viedä ne varastoon. Seurailin sivusilmällä ratsukon työskentelyä, joka näytti erittäin mukavalta, vaikka Leuku vähän hapannaamalta näyttikin koko ajan.
Aloitettiin valmennus väistöillä, joihin Leuku taipui kyllä ihan hyvin ja väistöjen jälkeen lisättiin päätyihin pääty-ympyrät, joilla tuli väistättää takapää ympyrän ulkopuolelle.
”Ootteko te suorassa? Voisinko mä taputella tästä sua hartelle pitäen kädet suorassa ja ilman, et kääntysin?” kysyin ratsastajalta.
”No ei me olla”, ratsastaja naurahti. Ratsastaja pidätti hieman vasemmasta ohjasta ja piti etupohjetta hieman edessä, jotta Leuku ei pääsisi puskemaan etuosaansa kohti uraa.
”Noin! Nyt te ootte suorassa!” kehaisin.
Ravissakin väistöt sujuivat ja ratsukko pysyi tällä kertaa suorassa. Pääty-ympyröille lisäsin muutaman ravikerran jälkeen laukannoston ympyrän loppuun. Ratsastaja käsitteli hevosta nätisti ja pienin avuin, joihin Leuku reagoi erittäin hyvin ja kyseenalaistamatta.
Käskin ratsukkoa vaihtamaan suunnan ja otettiin muutama toisto käynnissä samaa tehtävää, jonka jälkeen oli aika siirtyä raviin. Ravissa meinasi taas suoruus väistössä alkaa häviämään, mutta ratsastaja ehti korjata asian ennen kuin edes asiasta huomautin.
Laukannostot olivat täsmällisiä ja laukka nousi heti ilman turhaa ravikiihdyttelyä.

Eihän Leuku mikään liikejumala ole, mutta sen työmoraalin näki erittäin selvästi, kun hevonen teki parhaimpansa suoriutuakseen tehtävistä ja varsinkin laukka näytti erittäin miellyttävältä, eikä se näyttänyt välittävän ratsastajan parista epäselvästä avusta, mikä on erittäin hyvä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti