Vibajan sukuselvitys ja valmennus

Molempiin copyiksi Jaana K. ja linkki jkvirtuaali[@]gmail.com

i. Suorittaja on mukavuudenhaluinen punarautias, ratsusuuntainen suomenhevosori. Ori on aikalailla nimensä mukainen, koska se on menestynyt oikein mukavasti kisoissa ja kilpailukentillä. Varsoja sille on myös kertynyt muutama. Suorittaja on palkittu varsana myös vuoden parhaana varsana, sen ollessa 1-vuotias. Ori tietää milloin pitää osata näyttää hyvältä, sekä seistä paikallaan ja milloin taas pitää panostaa liikkumiseen.

ii. Harlekiini on erittäin isokokoinen ori, korkeutta siltä löytyy vain paria senttiä vaille 170 senttimetriä. Ratsuna se on kylläkin melko tahmea ja sen takia kisaaminen jäänyt vähemmälle. Näyttelyissä ja muissa tilaisuuksissa Harlenkiini kuitenkin on niittänyt mainetta hienolla ulkomuodollaan ja kisapaikoilla se onkin ollut erittäin rauhallinen kaveri. Ori on kantakirjattu I-palkinnolle. Vaikka Harlenkiinin kisamenestys ei mitään huimaa ole kisakentillä ollut, on siltä kuitenkin jälkeläisiä jäänyt tähän mennessä seitsemän kappaletta.

iii. Severi on toiminut suurimman osan elämästään vammaisten terapiaratsuna, koska on erittäin lempeä ja varma kaveri. Kokonsa puolesta on myös erittäin käypä kaveri niihin hommiin. Korkeutta orilta löytyy vain nippanappa 150 senttimetriä, eli juuri ja juuri niillä rajoilla, että mennäänkö piensuokiksi vai ei. Jälkeläisiä Severillä ei ole kuin yksi, Harlenkiini.

iie. Liinu on toiminut perhe- ja työhevosena maalla. Tammalla on ratsastellut lähinnä perheen pienimmät, mutta välillä myös äiti on noussut selkään. Isännän kanssa Liinu on sitten käynyt metsästä hakemassa puita, sekä kyntänyt perheen pienet pellot.

ie. Niili on melkein täysin Harlenkiinin vastakohta. Tamma on pienhevosen mitat täyttävä, 146 senttimetrinen suomenhevonen. Niili on väriltään tummanpunarautias ja periyttääkin melko vahvasti punarautiutta jälkeläisillensä. Niilillä on kisattu jonkun verran ja tulokset ovat olleet vaihtelevia. Tamma on kuitenkin erittäin reipas ja mukava käsitellä, välillä vain tarkkaavaisuus herpaantuu.

iei. Lukon Ukko on melko tavallinen suomenhevonen. Väriltään se on rautias ja korkeutta sillä on 150 senttimetriä, eli juurikin tavallisen suomenhevosen värinen ja kokoinen. Luonnekkin sillä on kuin suokin perikuvalla. Se on rehellinen, yhteistyöhaluinen, tottelevainen ja innokas työntekijä.

iee. Halukas on tummanpunarautias tamma, joka on jälkeensä jättänyt kolme varsaa, Niili mukaan lukien. Tamma on nippa nappa 149 senttimetrinen suomenhevonen. Luonteeltaan se on melko arka ja säikky, mutta säikähtäessään se ei lähde lapasesta, vaan korkeintaan hypähtää pois päin pelottavasta asiasta.

e. Lumimarja on punarautias, 155 senttimetrinen tamma. Se on luonteeltaan rehellinen ja eloisa tapaus, jonka kanssa jokainen tulee toimeen. Lumimarjan omistaja on kiertänyt monia kenttäkisoja neidin kanssa ja he ovatkin pärjänneet todella hyvin. Varsoja tammalla on tällä hetkellä viisi kappaletta, joista kolme on palkittu näyttelyissä. Lumimarja on kantakirjattu II-palkinnolle ja se on myös palkittu vuoden tammana.

ei. Huiputtaja on luonteeltaan ihan nimensä mukainen. Se on erittäin hyvä laiskottelemaan töistä ja vänkäämään vastaan, välillä niinkin hyvin, että ihminen ei tajua sen tekevän sitä tarkoituksella. Huiputtaja on myös varsinainen karkaamismestari ja sillä on aina pilkettä silmäkulmassa. Orilla on kuitenkin myös kisattu jonkun verran, mutta menestys on ollut vähän niin ja näin juurikin laiskottelun ja temppuilun takia. Näyttelyissä Huiputtaja on kuitenkin pärjännyt hyvin ja saanut kehuja rakenteesta ja väristään. Ori on väritykseltään tummanrautias isoilla merkeillä. Myös liikkeet sillä on hyvät.

eii. Hapan on aikamoinen erakko ja oman tahdon mukaan tekevä. Se tarhataan mieluiten yksin, koska se ei tule toimeen muiden kanssa ja näyttelee ihmisillekin hapanta naamaa. Ilkeä se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Ratsuna Hapan on melko laiska, mutta tekee kuitenkin sen mikä pyydetään, pienellä testailulla maustettuna.

eie. Seireeni on melkoinen hienohelma, se ei pidä vedestä, mudasta tai korvien koskettelusta. Muut hevoset menevät, kunhan ne eivät yritä liian lähelle tulla tai viedä huomiota. Seireeni on liinakko tamma, jolla on jälkeläisiä ainoastaan yksi. Tamma on kantakirjattu ratsusuunnalle III-palkinnolla.

ee. Siniviuhka on musta tamma, jolla on pieni tähti otsassa ja se on oikeastaan vahinkovarsa. Siniviuhka on erittäin hyvä hyppääjä ja on pärjännyt estekentillä erittäin hyvin. Luonteeltaan tamma on reipas ja erittäin herkkä, sekä kuuliainen. Sen on kasvattanut Jaakko Merkkelä, jonka työhevostamman naapurin ori karkuretkellään oli astunut.

eei. Petunia on musta ratsusuuntainen ori, jolla on hypätty lähinnä ratsastajan ja hevosen omaksi iloksi. Luonteeltaan ori on kuuliainen, mutta silti melko säpäkkä, joten iha ketä tahansa ei selkään voi päästää. Parit pikkukisat Petunialla on käyty ja niistä se on kerännyt voittajaruusukkeet.

eee. Sineraaria on rautias työsuuntainen tamma, jolla myös naapuruston lapset ovat saaneet käydä köpöttelemässä. Petunialla ei tarvitse ratsastaessa edes varusteita, vaan tamma käy aina pikkulenkin lapset selässä ja palaa takaisin rauhallisesti löntystäen. Tamma ei varmaan säikähtäisi edes pommia, joka räjähtäisi korvan juuressa.

Vibaja oli lämmitellyt Kaamosritarin ennen saapumistani, kuten sovittu, ja pääsimme saman tien aloittamaan työt. Ensimmäisenä pyysin ratsukkoa nostamaan harjoitusravin ja tekemään kolmikaarinen kiemuraura, sekä Vibajan tuli asettaa Kalle jokaisessa kaarteessa kunnolla. Hevonen toimi oikein mukavasti ja siitä huomasi erityisen miellyttämisen halun. Seuraavalla pitkällä sivulla pyysin Vibajaa pysäyttämään Kallen jokaisen kirjaimen kohdalle neljäksi sekunniksi ja jatkamaan sen jälkeen harjoitusravissa. Kalle otti aluksi pysähdyksien jälkeen pari käyntiaskelta, mutta pian alkoi homma luistaa. Toistimme samat harjoitukset muutaman kerran, jonka jälkeen käskin tehdä vielä muutaman voltin, ennen kuin ratsukon tuli nostaa harjoituslaukka. Käskin Vibajaa tekemään taas kolmikaarisen kiemurauran siten, että ensimmäinen ja kolmas kaari mentiin myötälaukassa ja toinen kaari vastalaukassa. Kalle ei oikein pitänyt vastalaukasta, mutta näppärästi kuitenkin suoriutui ratsukko tehtävästä. Ttehtävä toistettiin vielä muutaman kerran ja viimeisillä kerroilla Kalle ei enää nyrpistellyt vastalaukassa. Ratsukko vaihtoi suunnan ja laukan käskystä ja tekivät molemmissa päädyissä pääty-ympyrät pariin kertaan. Voltitkin sujuivat kivasti laukassa ja annoin luvan laskea ravin kautta käyntiin. Käynnissä harjoiteltiin vielä pitkin ohjin puoliympyröitä hetki, ennen kuin päätin valmennuksen.

Yhteenvetona sanottakoon, että kyseinen ratsukko on erittäin yhteistyökykyinen ja ratsastaja osaa vaatia hevoselta asioita oikealla tavalla. Hevonen on erittäin miellyttämishaluinen ja oppimiskykyinen, jolla varmasti on päätä vaikeampiinkin asioihin.